huokonen
Finnish
Etymology
Pronunciation
- Hyphenation: huo‧ko‧nen
Noun
huokonen
Declension
Inflection of huokonen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | huokonen | huokoset | ||
genitive | huokosen | huokosten huokosien | ||
partitive | huokosta | huokosia | ||
illative | huokoseen | huokosiin | ||
singular | plural | |||
nominative | huokonen | huokoset | ||
accusative | nom. | huokonen | huokoset | |
gen. | huokosen | |||
genitive | huokosen | huokosten huokosien | ||
partitive | huokosta | huokosia | ||
inessive | huokosessa | huokosissa | ||
elative | huokosesta | huokosista | ||
illative | huokoseen | huokosiin | ||
adessive | huokosella | huokosilla | ||
ablative | huokoselta | huokosilta | ||
allative | huokoselle | huokosille | ||
essive | huokosena | huokosina | ||
translative | huokoseksi | huokosiksi | ||
abessive | huokosetta | huokositta | ||
instructive | — | huokosin | ||
comitative | See the possessive forms below. |