hyödyke

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hyöty +‎ -ke

Noun[edit]

hyödyke

  1. (economics) good

Declension[edit]

Inflection of hyödyke (Kotus type 48/hame, kk-k gradation)
nominative hyödyke hyödykkeet
genitive hyödykkeen hyödykkeiden
hyödykkeitten
partitive hyödykettä hyödykkeitä
illative hyödykkeeseen hyödykkeisiin
hyödykkeihin
singular plural
nominative hyödyke hyödykkeet
accusative nom. hyödyke hyödykkeet
gen. hyödykkeen
genitive hyödykkeen hyödykkeiden
hyödykkeitten
partitive hyödykettä hyödykkeitä
inessive hyödykkeessä hyödykkeissä
elative hyödykkeestä hyödykkeistä
illative hyödykkeeseen hyödykkeisiin
hyödykkeihin
adessive hyödykkeellä hyödykkeillä
ablative hyödykkeeltä hyödykkeiltä
allative hyödykkeelle hyödykkeille
essive hyödykkeenä hyödykkeinä
translative hyödykkeeksi hyödykkeiksi
instructive hyödykkein
abessive hyödykkeettä hyödykkeittä
comitative hyödykkeineen