hyväillä

Finnish

Etymology

hyvä +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhyʋæi̯lːæˣ/, [ˈhyʋæi̯lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -yʋæilːæ
• Syllabification^(key): hy‧väil‧lä

Verb

hyväillä

1. (reciprocal or transitive, usually atelic) to caress, fondle

Conjugation

Inflection of hyväillä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hyväilen	en hyväile	1st sing.	olen hyväillyt	en ole hyväillyt
2nd sing.		hyväilet	et hyväile	2nd sing.	olet hyväillyt	et ole hyväillyt
3rd sing.		hyväilee	ei hyväile	3rd sing.	on hyväillyt	ei ole hyväillyt
1st plur.		hyväilemme	emme hyväile	1st plur.	olemme hyväilleet	emme ole hyväilleet
2nd plur.		hyväilette	ette hyväile	2nd plur.	olette hyväilleet	ette ole hyväilleet
3rd plur.		hyväilevät	eivät hyväile	3rd plur.	ovat hyväilleet	eivät ole hyväilleet
passive		hyväillään	ei hyväillä	passive	on hyväilty	ei ole hyväilty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hyväilin	en hyväillyt	1st sing.	olin hyväillyt	en ollut hyväillyt
2nd sing.		hyväilit	et hyväillyt	2nd sing.	olit hyväillyt	et ollut hyväillyt
3rd sing.		hyväili	ei hyväillyt	3rd sing.	oli hyväillyt	ei ollut hyväillyt
1st plur.		hyväilimme	emme hyväilleet	1st plur.	olimme hyväilleet	emme olleet hyväilleet
2nd plur.		hyväilitte	ette hyväilleet	2nd plur.	olitte hyväilleet	ette olleet hyväilleet
3rd plur.		hyväilivät	eivät hyväilleet	3rd plur.	olivat hyväilleet	eivät olleet hyväilleet
passive		hyväiltiin	ei hyväilty	passive	oli hyväilty	ei ollut hyväilty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hyväilisin	en hyväilisi	1st sing.	olisin hyväillyt	en olisi hyväillyt
2nd sing.		hyväilisit	et hyväilisi	2nd sing.	olisit hyväillyt	et olisi hyväillyt
3rd sing.		hyväilisi	ei hyväilisi	3rd sing.	olisi hyväillyt	ei olisi hyväillyt
1st plur.		hyväilisimme	emme hyväilisi	1st plur.	olisimme hyväilleet	emme olisi hyväilleet
2nd plur.		hyväilisitte	ette hyväilisi	2nd plur.	olisitte hyväilleet	ette olisi hyväilleet
3rd plur.		hyväilisivät	eivät hyväilisi	3rd plur.	olisivat hyväilleet	eivät olisi hyväilleet
passive		hyväiltäisiin	ei hyväiltäisi	passive	olisi hyväilty	ei olisi hyväilty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hyväile	älä hyväile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hyväilköön	älköön hyväilkö	3rd sing.	olkoon hyväillyt	älköön olko hyväillyt
1st plur.		hyväilkäämme	älkäämme hyväilkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		hyväilkää	älkää hyväilkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hyväilkööt	älkööt hyväilkö	3rd plur.	olkoot hyväilleet	älkööt olko hyväilleet
passive		hyväiltäköön	älköön hyväiltäkö	passive	olkoon hyväilty	älköön olko hyväilty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hyväillen	en hyväille	1st sing.	lienen hyväillyt	en liene hyväillyt
2nd sing.		hyväillet	et hyväille	2nd sing.	lienet hyväillyt	et liene hyväillyt
3rd sing.		hyväillee	ei hyväille	3rd sing.	lienee hyväillyt	ei liene hyväillyt
1st plur.		hyväillemme	emme hyväille	1st plur.	lienemme hyväilleet	emme liene hyväilleet
2nd plur.		hyväillette	ette hyväille	2nd plur.	lienette hyväilleet	ette liene hyväilleet
3rd plur.		hyväillevät	eivät hyväille	3rd plur.	lienevät hyväilleet	eivät liene hyväilleet
passive		hyväiltäneen	ei hyväiltäne	passive	lienee hyväilty	ei liene hyväilty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hyväillä		present	hyväilevä	hyväiltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hyväilläkseni hyväilläksemme 2nd hyväilläksesi hyväilläksenne 3rd hyväilläkseen hyväilläksensä		past	hyväillyt	hyväilty
2nd	inessive2	hyväillessä	hyväiltäessä	agent3	hyväilemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hyväillessäni hyväillessämme 2nd hyväillessäsi hyväillessänne 3rd hyväillessään hyväillessänsä		negative	hyväilemätön
	instructive	hyväillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	hyväilemässä	—
	elative	hyväilemästä	—
	illative	hyväilemään	—
	adessive	hyväilemällä	—
	abessive	hyväilemättä	—
	instructive	hyväilemän	hyväiltämän
4th4	verbal noun	hyväileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hyväilemäisilläni hyväilemäisillämme 2nd hyväilemäisilläsi hyväilemäisillänne 3rd hyväilemäisillään hyväilemäisillänsä

Derived terms

• hyväily

 

Further reading

• “hyväillä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02