hyväntahtoinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hyvän +‎ -tahtoinen

Adjective[edit]

hyväntahtoinen (comparative hyväntahtoisempi, superlative hyväntahtoisin)

  1. good-natured, kind, benevolent

Declension[edit]

Inflection of hyväntahtoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hyväntahtoinen hyväntahtoiset
genitive hyväntahtoisen hyväntahtoisten
hyväntahtoisien
partitive hyväntahtoista hyväntahtoisia
illative hyväntahtoiseen hyväntahtoisiin
singular plural
nominative hyväntahtoinen hyväntahtoiset
accusative nom. hyväntahtoinen hyväntahtoiset
gen. hyväntahtoisen
genitive hyväntahtoisen hyväntahtoisten
hyväntahtoisien
partitive hyväntahtoista hyväntahtoisia
inessive hyväntahtoisessa hyväntahtoisissa
elative hyväntahtoisesta hyväntahtoisista
illative hyväntahtoiseen hyväntahtoisiin
adessive hyväntahtoisella hyväntahtoisilla
ablative hyväntahtoiselta hyväntahtoisilta
allative hyväntahtoiselle hyväntahtoisille
essive hyväntahtoisena hyväntahtoisina
translative hyväntahtoiseksi hyväntahtoisiksi
instructive hyväntahtoisin
abessive hyväntahtoisetta hyväntahtoisitta
comitative hyväntahtoisine

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]