ikävöinti

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ikävöidä +‎ -nti

Noun[edit]

ikävöinti

  1. longing, yearning

Declension[edit]

Inflection of ikävöinti (Kotus type 5/risti, nt-nn gradation)
nominative ikävöinti ikävöinnit
genitive ikävöinnin ikävöintien
partitive ikävöintiä ikävöintejä
illative ikävöintiin ikävöinteihin
singular plural
nominative ikävöinti ikävöinnit
accusative nom. ikävöinti ikävöinnit
gen. ikävöinnin
genitive ikävöinnin ikävöintien
partitive ikävöintiä ikävöintejä
inessive ikävöinnissä ikävöinneissä
elative ikävöinnistä ikävöinneistä
illative ikävöintiin ikävöinteihin
adessive ikävöinnillä ikävöinneillä
ablative ikävöinniltä ikävöinneiltä
allative ikävöinnille ikävöinneille
essive ikävöintinä ikävöinteinä
translative ikävöinniksi ikävöinneiksi
instructive ikävöinnein
abessive ikävöinnittä ikävöinneittä
comitative ikävöinteineen