ilmastin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ilmastaa + -in

Noun[edit]

ilmastin

  1. An aerator (device).

Declension[edit]

Inflection of ilmastin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative ilmastin ilmastimet
genitive ilmastimen ilmastimien
ilmastinten
partitive ilmastinta ilmastimia
illative ilmastimeen ilmastimiin
singular plural
nominative ilmastin ilmastimet
accusative nom. ilmastin ilmastimet
gen. ilmastimen
genitive ilmastimen ilmastimien
ilmastinten
partitive ilmastinta ilmastimia
inessive ilmastimessa ilmastimissa
elative ilmastimesta ilmastimista
illative ilmastimeen ilmastimiin
adessive ilmastimella ilmastimilla
ablative ilmastimelta ilmastimilta
allative ilmastimelle ilmastimille
essive ilmastimena ilmastimina
translative ilmastimeksi ilmastimiksi
instructive ilmastimin
abessive ilmastimetta ilmastimitta
comitative ilmastimineen

Verb[edit]

ilmastin

  1. First-person singular indicative past form of ilmastaa.