ilmeettömyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ilmeetön +‎ -yys

Noun[edit]

ilmeettömyys

  1. expressionlessness

Declension[edit]

Inflection of ilmeettömyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative ilmeettömyys ilmeettömyydet
genitive ilmeettömyyden ilmeettömyyksien
partitive ilmeettömyyttä ilmeettömyyksiä
illative ilmeettömyyteen ilmeettömyyksiin
singular plural
nominative ilmeettömyys ilmeettömyydet
accusative nom. ilmeettömyys ilmeettömyydet
gen. ilmeettömyyden
genitive ilmeettömyyden ilmeettömyyksien
partitive ilmeettömyyttä ilmeettömyyksiä
inessive ilmeettömyydessä ilmeettömyyksissä
elative ilmeettömyydestä ilmeettömyyksistä
illative ilmeettömyyteen ilmeettömyyksiin
adessive ilmeettömyydellä ilmeettömyyksillä
ablative ilmeettömyydeltä ilmeettömyyksiltä
allative ilmeettömyydelle ilmeettömyyksille
essive ilmeettömyytenä ilmeettömyyksinä
translative ilmeettömyydeksi ilmeettömyyksiksi
instructive ilmeettömyyksin
abessive ilmeettömyydettä ilmeettömyyksittä
comitative ilmeettömyyksineen

Anagrams[edit]