irvessä

Finnish

Etymology

Inessive singular of the root *irvi, from Proto-Finnic *irvi.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈirʋesːæ/, [ˈirʋe̞s̠ːæ]
• Rhymes: -irʋesːæ
• Syllabification^(key): ir‧ves‧sä

Adverb

irvessä

1. in a grin or grimace, grinning or grimacing

Inflection

→○	illative	irveen
○	inessive	irvessä
○→	elative	–

Derived terms

• irvata
• irviä

 

compounds

• irvihammas
• irvikuva
• irvileuka

 

Further reading

• “irvessä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• verissä