isolaattikieli

Finnish

Etymology

isolaatti +‎ kieli

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈisolɑːtːiˌkie̯li/, [ˈis̠o̞ˌlɑ̝ːt̪ːiˌk̟ie̞li]
• Rhymes: -ieli
• Syllabification^(key): i‧so‧laat‧ti‧kie‧li

Noun

isolaattikieli

1. (linguistics) A language isolate.

Declension

Inflection of isolaattikieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative		isolaattikieli	isolaattikielet
genitive		isolaattikielen	isolaattikielten isolaattikielien
partitive		isolaattikieltä	isolaattikieliä
illative		isolaattikieleen	isolaattikieliin
		singular	plural
nominative		isolaattikieli	isolaattikielet
accusative	nom.	isolaattikieli	isolaattikielet
	gen.	isolaattikielen
genitive		isolaattikielen	isolaattikielten isolaattikielien
partitive		isolaattikieltä	isolaattikieliä
inessive		isolaattikielessä	isolaattikielissä
elative		isolaattikielestä	isolaattikielistä
illative		isolaattikieleen	isolaattikieliin
adessive		isolaattikielellä	isolaattikielillä
ablative		isolaattikieleltä	isolaattikieliltä
allative		isolaattikielelle	isolaattikielille
essive		isolaattikielenä	isolaattikielinä
translative		isolaattikieleksi	isolaattikieliksi
abessive		isolaattikielettä	isolaattikielittä
instructive		—	isolaattikielin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of isolaattikieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative isolaattikieleni isolaattikieleni accusative nom. isolaattikieleni isolaattikieleni gen. isolaattikieleni genitive isolaattikieleni isolaattikielteni isolaattikielieni partitive isolaattikieltäni isolaattikieliäni inessive isolaattikielessäni isolaattikielissäni elative isolaattikielestäni isolaattikielistäni illative isolaattikieleeni isolaattikieliini adessive isolaattikielelläni isolaattikielilläni ablative isolaattikieleltäni isolaattikieliltäni allative isolaattikielelleni isolaattikielilleni essive isolaattikielenäni isolaattikielinäni translative isolaattikielekseni isolaattikielikseni abessive isolaattikielettäni isolaattikielittäni instructive — — comitative — isolaattikielineni second-person singular possessor singular plural nominative isolaattikielesi isolaattikielesi accusative nom. isolaattikielesi isolaattikielesi gen. isolaattikielesi genitive isolaattikielesi isolaattikieltesi isolaattikieliesi partitive isolaattikieltäsi isolaattikieliäsi inessive isolaattikielessäsi isolaattikielissäsi elative isolaattikielestäsi isolaattikielistäsi illative isolaattikieleesi isolaattikieliisi adessive isolaattikielelläsi isolaattikielilläsi ablative isolaattikieleltäsi isolaattikieliltäsi allative isolaattikielellesi isolaattikielillesi essive isolaattikielenäsi isolaattikielinäsi translative isolaattikieleksesi isolaattikieliksesi abessive isolaattikielettäsi isolaattikielittäsi instructive — — comitative — isolaattikielinesi first-person plural possessor singular plural nominative isolaattikielemme isolaattikielemme accusative nom. isolaattikielemme isolaattikielemme gen. isolaattikielemme genitive isolaattikielemme isolaattikieltemme isolaattikieliemme partitive isolaattikieltämme isolaattikieliämme inessive isolaattikielessämme isolaattikielissämme elative isolaattikielestämme isolaattikielistämme illative isolaattikieleemme isolaattikieliimme adessive isolaattikielellämme isolaattikielillämme ablative isolaattikieleltämme isolaattikieliltämme allative isolaattikielellemme isolaattikielillemme essive isolaattikielenämme isolaattikielinämme translative isolaattikieleksemme isolaattikieliksemme abessive isolaattikielettämme isolaattikielittämme instructive — — comitative — isolaattikielinemme second-person plural possessor singular plural nominative isolaattikielenne isolaattikielenne accusative nom. isolaattikielenne isolaattikielenne gen. isolaattikielenne genitive isolaattikielenne isolaattikieltenne isolaattikielienne partitive isolaattikieltänne isolaattikieliänne inessive isolaattikielessänne isolaattikielissänne elative isolaattikielestänne isolaattikielistänne illative isolaattikieleenne isolaattikieliinne adessive isolaattikielellänne isolaattikielillänne ablative isolaattikieleltänne isolaattikieliltänne allative isolaattikielellenne isolaattikielillenne essive isolaattikielenänne isolaattikielinänne translative isolaattikieleksenne isolaattikieliksenne abessive isolaattikielettänne isolaattikielittänne instructive — — comitative — isolaattikielinenne third-person possessor singular plural nominative isolaattikielensä isolaattikielensä accusative nom. isolaattikielensä isolaattikielensä gen. isolaattikielensä genitive isolaattikielensä isolaattikieltensä isolaattikieliensä partitive isolaattikieltään isolaattikieltänsä isolaattikieliään isolaattikieliänsä inessive isolaattikielessään isolaattikielessänsä isolaattikielissään isolaattikielissänsä elative isolaattikielestään isolaattikielestänsä isolaattikielistään isolaattikielistänsä illative isolaattikieleensä isolaattikieliinsä adessive isolaattikielellään isolaattikielellänsä isolaattikielillään isolaattikielillänsä ablative isolaattikieleltään isolaattikieleltänsä isolaattikieliltään isolaattikieliltänsä allative isolaattikielelleen isolaattikielellensä isolaattikielilleen isolaattikielillensä essive isolaattikielenään isolaattikielenänsä isolaattikielinään isolaattikielinänsä translative isolaattikielekseen isolaattikieleksensä isolaattikielikseen isolaattikieliksensä abessive isolaattikielettään isolaattikielettänsä isolaattikielittään isolaattikielittänsä instructive — — comitative — isolaattikielineen isolaattikielinensä