jäljitelmä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From the verb jäljitellä (to imitate).

Noun[edit]

jäljitelmä

  1. imitation, knock-off
  2. counterfeit, fake

Declension[edit]

Inflection of jäljitelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative jäljitelmä jäljitelmät
genitive jäljitelmän jäljitelmien
partitive jäljitelmää jäljitelmiä
illative jäljitelmään jäljitelmiin
singular plural
nominative jäljitelmä jäljitelmät
accusative nom.? jäljitelmä jäljitelmät
gen. jäljitelmän
genitive jäljitelmän jäljitelmien
jäljitelmäinrare
partitive jäljitelmää jäljitelmiä
inessive jäljitelmässä jäljitelmissä
elative jäljitelmästä jäljitelmistä
illative jäljitelmään jäljitelmiin
adessive jäljitelmällä jäljitelmillä
ablative jäljitelmältä jäljitelmiltä
allative jäljitelmälleˣ jäljitelmilleˣ
essive jäljitelmänä jäljitelminä
translative jäljitelmäksi jäljitelmiksi
instructive jäljitelmin
abessive jäljitelmättä jäljitelmittä
comitative jäljitelmineen