jäniksenpoika

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

jäniksen (of hare) +‎ poika (son)

Noun[edit]

jäniksenpoika

  1. leveret (young hare)

Declension[edit]

Inflection of jäniksenpoika (Kotus type 10/koira, ik-j gradation)
nominative jäniksenpoika jäniksenpojat
genitive jäniksenpojan jäniksenpoikien
partitive jäniksenpoikaa jäniksenpoikia
illative jäniksenpoikaan jäniksenpoikiin
singular plural
nominative jäniksenpoika jäniksenpojat
accusative nom. jäniksenpoika jäniksenpojat
gen. jäniksenpojan
genitive jäniksenpojan jäniksenpoikien
jäniksenpoikainrare
partitive jäniksenpoikaa jäniksenpoikia
inessive jäniksenpojassa jäniksenpojissa
elative jäniksenpojasta jäniksenpojista
illative jäniksenpoikaan jäniksenpoikiin
adessive jäniksenpojalla jäniksenpojilla
ablative jäniksenpojalta jäniksenpojilta
allative jäniksenpojalle jäniksenpojille
essive jäniksenpoikana jäniksenpoikina
translative jäniksenpojaksi jäniksenpojiksi
instructive jäniksenpojin
abessive jäniksenpojatta jäniksenpojitta
comitative jäniksenpoikineen