jänis

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: Janis, Jänis, Jānis, and jäniš

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *jänis.

Noun[edit]

jänis

  1. hare (in general).
  2. mountain hare.
  3. A stowaway.
  4. In a running competition or similar, a rabbit.
  5. coward

Declension[edit]

Inflection of jänis (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative jänis jänikset
genitive jäniksen jänisten
jäniksien
partitive jänistä jäniksiä
illative jänikseen jäniksiin
singular plural
nominative jänis jänikset
accusative nom. jänis jänikset
gen. jäniksen
genitive jäniksen jänisten
jäniksien
partitive jänistä jäniksiä
inessive jäniksessä jäniksissä
elative jäniksestä jäniksistä
illative jänikseen jäniksiin
adessive jäniksellä jäniksillä
ablative jänikseltä jäniksiltä
allative jänikselle jäniksille
essive jäniksenä jäniksinä
translative jänikseksi jäniksiksi
instructive jäniksin
abessive jäniksettä jäniksittä
comitative jäniksineen

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

See also[edit]