jänne

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: Janne

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *jändek, from Proto-Uralic *jänte ‎(string, bowstring). Cognates include Karelian jänne(h), Veps jände, dialectal Votic jänsi, Hungarian ideg.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈjænːe]
  • Hyphenation: jän‧ne

Noun[edit]

jänne

  1. (anatomy) tendon, sinew
  2. (archery) bowstring, string
  3. (geometry) chord (straight line between two points of a curve)

Declension[edit]

Inflection of jänne (Kotus type 48/hame, nt-nn gradation)
nominative jänne jänteet
genitive jänteen jänteiden
jänteitten
partitive jännettä jänteitä
illative jänteeseen jänteisiin
jänteihin
singular plural
nominative jänne jänteet
accusative nom. jänne jänteet
gen. jänteen
genitive jänteen jänteiden
jänteitten
partitive jännettä jänteitä
inessive jänteessä jänteissä
elative jänteestä jänteistä
illative jänteeseen jänteisiin
jänteihin
adessive jänteellä jänteillä
ablative jänteeltä jänteiltä
allative jänteelle jänteille
essive jänteenä jänteinä
translative jänteeksi jänteiksi
instructive jäntein
abessive jänteettä jänteittä
comitative jänteineen

Derived terms[edit]