jännitteetön

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

jännittee-(voltage) +‎ -tön(-less)

Adjective[edit]

jännitteetön (comparative jännitteettömämpi, superlative jännitteettömin)

  1. dead (of an electric circuit or device, disconnected from electric supply)

Declension[edit]

Inflection of jännitteetön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative jännitteetön jännitteettömät
genitive jännitteettömän jännitteettömien
partitive jännitteetöntä jännitteettömiä
illative jännitteettömään jännitteettömiin
singular plural
nominative jännitteetön jännitteettömät
accusative nom. jännitteetön jännitteettömät
gen. jännitteettömän
genitive jännitteettömän jännitteettömien
jännitteetöntenrare
partitive jännitteetöntä jännitteettömiä
inessive jännitteettömässä jännitteettömissä
elative jännitteettömästä jännitteettömistä
illative jännitteettömään jännitteettömiin
adessive jännitteettömällä jännitteettömillä
ablative jännitteettömältä jännitteettömiltä
allative jännitteettömälle jännitteettömille
essive jännitteettömänä jännitteettöminä
translative jännitteettömäksi jännitteettömiksi
instructive jännitteettömin
abessive jännitteettömättä jännitteettömittä
comitative jännitteettömine

Antonyms[edit]