jännite

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

jännittää +‎ -e

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

jännite

  1. (physics, electronics) voltage
  2. tension

Declension[edit]

Inflection of jännite (Kotus type 48/hame, tt-t gradation)
nominative jännite jännitteet
genitive jännitteen jännitteiden
jännitteitten
partitive jännitettä jännitteitä
illative jännitteeseen jännitteisiin
jännitteihin
singular plural
nominative jännite jännitteet
accusative nom. jännite jännitteet
gen. jännitteen
genitive jännitteen jännitteiden
jännitteitten
partitive jännitettä jännitteitä
inessive jännitteessä jännitteissä
elative jännitteestä jännitteistä
illative jännitteeseen jännitteisiin
jännitteihin
adessive jännitteellä jännitteillä
ablative jännitteeltä jännitteiltä
allative jännitteelle jännitteille
essive jännitteenä jännitteinä
translative jännitteeksi jännitteiksi
instructive jännittein
abessive jännitteettä jännitteittä
comitative jännitteineen

Related terms[edit]