kääpä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Unknown.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈkæːpæ]
  • Hyphenation: kää‧pä

Noun[edit]

kääpä

  1. A polypore.

Declension[edit]

Inflection of kääpä (Kotus type 10/koira, p-v gradation)
nominative kääpä käävät
genitive käävän kääpien
partitive kääpää kääpiä
illative kääpään kääpiin
singular plural
nominative kääpä käävät
accusative nom. kääpä käävät
gen. käävän
genitive käävän kääpien
kääpäinrare
partitive kääpää kääpiä
inessive käävässä käävissä
elative käävästä käävistä
illative kääpään kääpiin
adessive käävällä käävillä
ablative käävältä kääviltä
allative käävälle kääville
essive kääpänä kääpinä
translative kääväksi kääviksi
instructive käävin
abessive käävättä käävittä
comitative kääpineen