kärppä

See also: Kärppä

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kärppä (compare Estonian kärp, Livonian kǟrpa (“polecat”), Votic tšärppä). Further origin unknown.

Noun

kärppä

1. stoat, short-tailed weasel; ermine (especially in the white winter coat), Mustela erminea

Declension

Inflection of kärppä (Kotus type 10/koira, pp-p gradation)
nominative		kärppä	kärpät
genitive		kärpän	kärppien
partitive		kärppää	kärppiä
illative		kärppään	kärppiin
		singular	plural
nominative		kärppä	kärpät
accusative	nom.	kärppä	kärpät
	gen.	kärpän
genitive		kärpän	kärppien kärppäinrare
partitive		kärppää	kärppiä
inessive		kärpässä	kärpissä
elative		kärpästä	kärpistä
illative		kärppään	kärppiin
adessive		kärpällä	kärpillä
ablative		kärpältä	kärpiltä
allative		kärpälle	kärpille
essive		kärppänä	kärppinä
translative		kärpäksi	kärpiksi
instructive		—	kärpin
abessive		kärpättä	kärpittä
comitative		—	kärppineen

Synonyms

• (rare) portimo

Derived terms

• kärpännahka