kaikuva

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

kaikuva (comparative kaikuvampi, superlative kaikuvin)

  1. resounding, reverberating

Declension[edit]

Inflection of kaikuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kaikuva kaikuvat
genitive kaikuvan kaikuvien
partitive kaikuvaa kaikuvia
illative kaikuvaan kaikuviin
singular plural
nominative kaikuva kaikuvat
accusative nom. kaikuva kaikuvat
gen. kaikuvan
genitive kaikuvan kaikuvien
kaikuvainrare
partitive kaikuvaa kaikuvia
inessive kaikuvassa kaikuvissa
elative kaikuvasta kaikuvista
illative kaikuvaan kaikuviin
adessive kaikuvalla kaikuvilla
ablative kaikuvalta kaikuvilta
allative kaikuvalle kaikuville
essive kaikuvana kaikuvina
translative kaikuvaksi kaikuviksi
instructive kaikuvin
abessive kaikuvatta kaikuvitta
comitative kaikuvine

Verb[edit]

kaikuva

  1. Present active participle of kaikua.