kaksimielinen

Finnish

Etymology

kaksi +‎ mieli +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑksiˌmie̯linen/, [ˈkɑ̝ks̠iˌmie̞̯line̞n]
• Rhymes: -ielinen
• Syllabification^(key): kak‧si‧mie‧li‧nen

Adjective

kaksimielinen (comparative kaksimielisempi, superlative kaksimielisin)

1. innuendous, suggestive (most often sexually)

Declension

Inflection of kaksimielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kaksimielinen	kaksimieliset
genitive		kaksimielisen	kaksimielisten kaksimielisien
partitive		kaksimielistä	kaksimielisiä
illative		kaksimieliseen	kaksimielisiin
		singular	plural
nominative		kaksimielinen	kaksimieliset
accusative	nom.	kaksimielinen	kaksimieliset
	gen.	kaksimielisen
genitive		kaksimielisen	kaksimielisten kaksimielisien
partitive		kaksimielistä	kaksimielisiä
inessive		kaksimielisessä	kaksimielisissä
elative		kaksimielisestä	kaksimielisistä
illative		kaksimieliseen	kaksimielisiin
adessive		kaksimielisellä	kaksimielisillä
ablative		kaksimieliseltä	kaksimielisiltä
allative		kaksimieliselle	kaksimielisille
essive		kaksimielisenä	kaksimielisinä
translative		kaksimieliseksi	kaksimielisiksi
abessive		kaksimielisettä	kaksimielisittä
instructive		—	kaksimielisin
comitative		—	kaksimielisine

Possessive forms of kaksimielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kaksimieliseni kaksimieliseni accusative nom. kaksimieliseni kaksimieliseni gen. kaksimieliseni genitive kaksimieliseni kaksimielisteni kaksimielisieni partitive kaksimielistäni kaksimielisiäni inessive kaksimielisessäni kaksimielisissäni elative kaksimielisestäni kaksimielisistäni illative kaksimieliseeni kaksimielisiini adessive kaksimieliselläni kaksimielisilläni ablative kaksimieliseltäni kaksimielisiltäni allative kaksimieliselleni kaksimielisilleni essive kaksimielisenäni kaksimielisinäni translative kaksimielisekseni kaksimielisikseni abessive kaksimielisettäni kaksimielisittäni instructive — — comitative — kaksimielisineni second-person singular possessor singular plural nominative kaksimielisesi kaksimielisesi accusative nom. kaksimielisesi kaksimielisesi gen. kaksimielisesi genitive kaksimielisesi kaksimielistesi kaksimielisiesi partitive kaksimielistäsi kaksimielisiäsi inessive kaksimielisessäsi kaksimielisissäsi elative kaksimielisestäsi kaksimielisistäsi illative kaksimieliseesi kaksimielisiisi adessive kaksimieliselläsi kaksimielisilläsi ablative kaksimieliseltäsi kaksimielisiltäsi allative kaksimielisellesi kaksimielisillesi essive kaksimielisenäsi kaksimielisinäsi translative kaksimieliseksesi kaksimielisiksesi abessive kaksimielisettäsi kaksimielisittäsi instructive — — comitative — kaksimielisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kaksimielisemme kaksimielisemme accusative nom. kaksimielisemme kaksimielisemme gen. kaksimielisemme genitive kaksimielisemme kaksimielistemme kaksimielisiemme partitive kaksimielistämme kaksimielisiämme inessive kaksimielisessämme kaksimielisissämme elative kaksimielisestämme kaksimielisistämme illative kaksimieliseemme kaksimielisiimme adessive kaksimielisellämme kaksimielisillämme ablative kaksimieliseltämme kaksimielisiltämme allative kaksimielisellemme kaksimielisillemme essive kaksimielisenämme kaksimielisinämme translative kaksimieliseksemme kaksimielisiksemme abessive kaksimielisettämme kaksimielisittämme instructive — — comitative — kaksimielisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kaksimielisenne kaksimielisenne accusative nom. kaksimielisenne kaksimielisenne gen. kaksimielisenne genitive kaksimielisenne kaksimielistenne kaksimielisienne partitive kaksimielistänne kaksimielisiänne inessive kaksimielisessänne kaksimielisissänne elative kaksimielisestänne kaksimielisistänne illative kaksimieliseenne kaksimielisiinne adessive kaksimielisellänne kaksimielisillänne ablative kaksimieliseltänne kaksimielisiltänne allative kaksimielisellenne kaksimielisillenne essive kaksimielisenänne kaksimielisinänne translative kaksimieliseksenne kaksimielisiksenne abessive kaksimielisettänne kaksimielisittänne instructive — — comitative — kaksimielisinenne third-person possessor singular plural nominative kaksimielisensä kaksimielisensä accusative nom. kaksimielisensä kaksimielisensä gen. kaksimielisensä genitive kaksimielisensä kaksimielistensä kaksimielisiensä partitive kaksimielistään kaksimielistänsä kaksimielisiään kaksimielisiänsä inessive kaksimielisessään kaksimielisessänsä kaksimielisissään kaksimielisissänsä elative kaksimielisestään kaksimielisestänsä kaksimielisistään kaksimielisistänsä illative kaksimieliseensä kaksimielisiinsä adessive kaksimielisellään kaksimielisellänsä kaksimielisillään kaksimielisillänsä ablative kaksimieliseltään kaksimieliseltänsä kaksimielisiltään kaksimielisiltänsä allative kaksimieliselleen kaksimielisellensä kaksimielisilleen kaksimielisillensä essive kaksimielisenään kaksimielisenänsä kaksimielisinään kaksimielisinänsä translative kaksimielisekseen kaksimieliseksensä kaksimielisikseen kaksimielisiksensä abessive kaksimielisettään kaksimielisettänsä kaksimielisittään kaksimielisittänsä instructive — — comitative — kaksimielisineen kaksimielisinensä

Derived terms

• kaksimielisesti
• kaksimielisyys

Further reading

• “kaksimielinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02