kaksinkertainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

kaksinkertainen

  1. double, dual

Declension[edit]

Inflection of kaksinkertainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kaksinkertainen kaksinkertaiset
genitive kaksinkertaisen kaksinkertaisten
kaksinkertaisien
partitive kaksinkertaista kaksinkertaisia
illative kaksinkertaiseen kaksinkertaisiin
singular plural
nominative kaksinkertainen kaksinkertaiset
accusative nom.? kaksinkertainen kaksinkertaiset
gen. kaksinkertaisen
genitive kaksinkertaisen kaksinkertaisten
kaksinkertaisien
partitive kaksinkertaista kaksinkertaisia
inessive kaksinkertaisessa kaksinkertaisissa
elative kaksinkertaisesta kaksinkertaisista
illative kaksinkertaiseen kaksinkertaisiin
adessive kaksinkertaisella kaksinkertaisilla
ablative kaksinkertaiselta kaksinkertaisilta
allative kaksinkertaiselle kaksinkertaisille
essive kaksinkertaisena kaksinkertaisina
translative kaksinkertaiseksi kaksinkertaisiksi
instructive kaksinkertaisin
abessive kaksinkertaisetta kaksinkertaisitta
comitative kaksinkertaisine