kansallistaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kansallinen +‎ -taa

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkɑnsɑlːistɑːˣ/, [ˈkɑ̝ns̠ɑ̝lˌlis̠tɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -istɑː
  • Syllabification(key): kan‧sal‧lis‧taa

Verb[edit]

kansallistaa

  1. (transitive) To nationalize.

Conjugation[edit]

Inflection of kansallistaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansallistan en kansallista 1st sing. olen kansallistanut en ole kansallistanut
2nd sing. kansallistat et kansallista 2nd sing. olet kansallistanut et ole kansallistanut
3rd sing. kansallistaa ei kansallista 3rd sing. on kansallistanut ei ole kansallistanut
1st plur. kansallistamme emme kansallista 1st plur. olemme kansallistaneet emme ole kansallistaneet
2nd plur. kansallistatte ette kansallista 2nd plur. olette kansallistaneet ette ole kansallistaneet
3rd plur. kansallistavat eivät kansallista 3rd plur. ovat kansallistaneet eivät ole kansallistaneet
passive kansallistetaan ei kansallisteta passive on kansallistettu ei ole kansallistettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansallistin en kansallistanut 1st sing. olin kansallistanut en ollut kansallistanut
2nd sing. kansallistit et kansallistanut 2nd sing. olit kansallistanut et ollut kansallistanut
3rd sing. kansallisti ei kansallistanut 3rd sing. oli kansallistanut ei ollut kansallistanut
1st plur. kansallistimme emme kansallistaneet 1st plur. olimme kansallistaneet emme olleet kansallistaneet
2nd plur. kansallistitte ette kansallistaneet 2nd plur. olitte kansallistaneet ette olleet kansallistaneet
3rd plur. kansallistivat eivät kansallistaneet 3rd plur. olivat kansallistaneet eivät olleet kansallistaneet
passive kansallistettiin ei kansallistettu passive oli kansallistettu ei ollut kansallistettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansallistaisin en kansallistaisi 1st sing. olisin kansallistanut en olisi kansallistanut
2nd sing. kansallistaisit et kansallistaisi 2nd sing. olisit kansallistanut et olisi kansallistanut
3rd sing. kansallistaisi ei kansallistaisi 3rd sing. olisi kansallistanut ei olisi kansallistanut
1st plur. kansallistaisimme emme kansallistaisi 1st plur. olisimme kansallistaneet emme olisi kansallistaneet
2nd plur. kansallistaisitte ette kansallistaisi 2nd plur. olisitte kansallistaneet ette olisi kansallistaneet
3rd plur. kansallistaisivat eivät kansallistaisi 3rd plur. olisivat kansallistaneet eivät olisi kansallistaneet
passive kansallistettaisiin ei kansallistettaisi passive olisi kansallistettu ei olisi kansallistettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kansallista älä kansallista 2nd sing.
3rd sing. kansallistakoon älköön kansallistako 3rd sing. olkoon kansallistanut älköön olko kansallistanut
1st plur. kansallistakaamme älkäämme kansallistako 1st plur.
2nd plur. kansallistakaa älkää kansallistako 2nd plur.
3rd plur. kansallistakoot älkööt kansallistako 3rd plur. olkoot kansallistaneet älkööt olko kansallistaneet
passive kansallistettakoon älköön kansallistettako passive olkoon kansallistettu älköön olko kansallistettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansallistanen en kansallistane 1st sing. lienen kansallistanut en liene kansallistanut
2nd sing. kansallistanet et kansallistane 2nd sing. lienet kansallistanut et liene kansallistanut
3rd sing. kansallistanee ei kansallistane 3rd sing. lienee kansallistanut ei liene kansallistanut
1st plur. kansallistanemme emme kansallistane 1st plur. lienemme kansallistaneet emme liene kansallistaneet
2nd plur. kansallistanette ette kansallistane 2nd plur. lienette kansallistaneet ette liene kansallistaneet
3rd plur. kansallistanevat eivät kansallistane 3rd plur. lienevät kansallistaneet eivät liene kansallistaneet
passive kansallistettaneen ei kansallistettane passive lienee kansallistettu ei liene kansallistettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kansallistaa present kansallistava kansallistettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kansallistaakseni kansallistaaksemme
2nd kansallistaaksesi kansallistaaksenne
3rd kansallistaakseen
kansallistaaksensa
past kansallistanut kansallistettu
2nd inessive2 kansallistaessa kansallistettaessa agent3 kansallistama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kansallistaessani kansallistaessamme
2nd kansallistaessasi kansallistaessanne
3rd kansallistaessaan
kansallistaessansa
negative kansallistamaton
instructive kansallistaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form kansallistaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive kansallistamassa
elative kansallistamasta
illative kansallistamaan
adessive kansallistamalla
abessive kansallistamatta
instructive kansallistaman kansallistettaman
4th4 verbal noun kansallistaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kansallistamaisillani kansallistamaisillamme
2nd kansallistamaisillasi kansallistamaisillanne
3rd kansallistamaisillaan
kansallistamaisillansa

Derived terms[edit]

Further reading[edit]