kansanperinne

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kansan +‎ perinne

Noun[edit]

kansanperinne

  1. folklore

Declension[edit]

Inflection of kansanperinne (Kotus type 48/hame, nt-nn gradation)
nominative kansanperinne kansanperinteet
genitive kansanperinteen kansanperinteiden
kansanperinteitten
partitive kansanperinnettä kansanperinteitä
illative kansanperinteeseen kansanperinteisiin
kansanperinteihin
singular plural
nominative kansanperinne kansanperinteet
accusative nom. kansanperinne kansanperinteet
gen. kansanperinteen
genitive kansanperinteen kansanperinteiden
kansanperinteitten
partitive kansanperinnettä kansanperinteitä
inessive kansanperinteessä kansanperinteissä
elative kansanperinteestä kansanperinteistä
illative kansanperinteeseen kansanperinteisiin
kansanperinteihin
adessive kansanperinteellä kansanperinteillä
ablative kansanperinteeltä kansanperinteiltä
allative kansanperinteelle kansanperinteille
essive kansanperinteenä kansanperinteinä
translative kansanperinteeksi kansanperinteiksi
instructive kansanperintein
abessive kansanperinteettä kansanperinteittä
comitative kansanperinteineen
Possessive forms of kansanperinne (type hame)
possessor singular plural
1st person kansanperinteeni kansanperinteemme
2nd person kansanperinteesi kansanperinteenne
3rd person kansanperinteensä