kansantulo

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kansan +‎ tulo

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkɑnsɑnˌtulo/, [ˈkɑns̠ɑnˌt̪ulo̞]
  • Hyphenation: kan‧san‧tu‧lo

Noun[edit]

kansantulo

  1. national income

Declension[edit]

Inflection of kansantulo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kansantulo kansantulot
genitive kansantulon kansantulojen
partitive kansantuloa kansantuloja
illative kansantuloon kansantuloihin
singular plural
nominative kansantulo kansantulot
accusative nom. kansantulo kansantulot
gen. kansantulon
genitive kansantulon kansantulojen
partitive kansantuloa kansantuloja
inessive kansantulossa kansantuloissa
elative kansantulosta kansantuloista
illative kansantuloon kansantuloihin
adessive kansantulolla kansantuloilla
ablative kansantulolta kansantuloilta
allative kansantulolle kansantuloille
essive kansantulona kansantuloina
translative kansantuloksi kansantuloiksi
instructive kansantuloin
abessive kansantulotta kansantuloitta
comitative kansantuloineen