kantelija

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Agent noun of kannella (to tell on, tattle).

Noun[edit]

kantelija

  1. tattler, tattletale (one who tattles or is inclined to do so)

Declension[edit]

Inflection of kantelija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative kantelija kantelijat
genitive kantelijan kantelijoiden
kantelijoitten
partitive kantelijaa kantelijoita
illative kantelijaan kantelijoihin
singular plural
nominative kantelija kantelijat
accusative nom.? kantelija kantelijat
gen. kantelijan
genitive kantelijan kantelijoiden
kantelijoitten
kantelijainrare
partitive kantelijaa kantelijoita
inessive kantelijassa kantelijoissa
elative kantelijasta kantelijoista
illative kantelijaan kantelijoihin
adessive kantelijalla kantelijoilla
ablative kantelijalta kantelijoilta
allative kantelijalleˣ kantelijoilleˣ
essive kantelijana kantelijoina
translative kantelijaksi kantelijoiksi
instructive kantelijoin
abessive kantelijatta kantelijoitta
comitative kantelijoineen