kaukaisin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

kaukaisin

  1. superlative degree of kaukainen
  2. Instructive plural form of kaukainen.

Declension[edit]

Inflection of kaukaisin (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative kaukaisin kaukaisimmat
genitive kaukaisimman kaukaisimpien
kaukaisinten
partitive kaukaisinta kaukaisimpia
illative kaukaisimpaan kaukaisimpiin
singular plural
nominative kaukaisin kaukaisimmat
accusative nom. kaukaisin kaukaisimmat
gen. kaukaisimman
genitive kaukaisimman kaukaisimpien
kaukaisinten
kaukaisimpainrare
partitive kaukaisinta kaukaisimpia
inessive kaukaisimmassa kaukaisimmissa
elative kaukaisimmasta kaukaisimmista
illative kaukaisimpaan kaukaisimpiin
adessive kaukaisimmalla kaukaisimmilla
ablative kaukaisimmalta kaukaisimmilta
allative kaukaisimmalle kaukaisimmille
essive kaukaisimpana kaukaisimpina
translative kaukaisimmaksi kaukaisimmiksi
instructive kaukaisimmin
abessive kaukaisimmatta kaukaisimmitta
comitative kaukaisimpine

Synonyms[edit]

Anagrams[edit]