kekäle

See also: Kekäle

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kekäleh.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkekæleˣ/, [ˈk̟e̞k̟æle̞(ʔ)]
• Rhymes: -ekæle
• Syllabification^(key): ke‧kä‧le
• Hyphenation^(key): ke‧kä‧le

Noun

kekäle

1. ember (glowing piece of coal, wood or other solid fuel)

Declension

Inflection of kekäle (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		kekäle	kekäleet
genitive		kekäleen	kekäleiden kekäleitten
partitive		kekälettä	kekäleitä
illative		kekäleeseen	kekäleisiin kekäleihin
		singular	plural
nominative		kekäle	kekäleet
accusative	nom.	kekäle	kekäleet
	gen.	kekäleen
genitive		kekäleen	kekäleiden kekäleitten
partitive		kekälettä	kekäleitä
inessive		kekäleessä	kekäleissä
elative		kekäleestä	kekäleistä
illative		kekäleeseen	kekäleisiin kekäleihin
adessive		kekäleellä	kekäleillä
ablative		kekäleeltä	kekäleiltä
allative		kekäleelle	kekäleille
essive		kekäleenä	kekäleinä
translative		kekäleeksi	kekäleiksi
abessive		kekäleettä	kekäleittä
instructive		—	kekälein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kekäle (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kekäleeni kekäleeni accusative nom. kekäleeni kekäleeni gen. kekäleeni genitive kekäleeni kekäleideni kekäleitteni partitive kekälettäni kekäleitäni inessive kekäleessäni kekäleissäni elative kekäleestäni kekäleistäni illative kekäleeseeni kekäleisiini kekäleihini adessive kekäleelläni kekäleilläni ablative kekäleeltäni kekäleiltäni allative kekäleelleni kekäleilleni essive kekäleenäni kekäleinäni translative kekäleekseni kekäleikseni abessive kekäleettäni kekäleittäni instructive — — comitative — kekäleineni second-person singular possessor singular plural nominative kekäleesi kekäleesi accusative nom. kekäleesi kekäleesi gen. kekäleesi genitive kekäleesi kekäleidesi kekäleittesi partitive kekälettäsi kekäleitäsi inessive kekäleessäsi kekäleissäsi elative kekäleestäsi kekäleistäsi illative kekäleeseesi kekäleisiisi kekäleihisi adessive kekäleelläsi kekäleilläsi ablative kekäleeltäsi kekäleiltäsi allative kekäleellesi kekäleillesi essive kekäleenäsi kekäleinäsi translative kekäleeksesi kekäleiksesi abessive kekäleettäsi kekäleittäsi instructive — — comitative — kekäleinesi first-person plural possessor singular plural nominative kekäleemme kekäleemme accusative nom. kekäleemme kekäleemme gen. kekäleemme genitive kekäleemme kekäleidemme kekäleittemme partitive kekälettämme kekäleitämme inessive kekäleessämme kekäleissämme elative kekäleestämme kekäleistämme illative kekäleeseemme kekäleisiimme kekäleihimme adessive kekäleellämme kekäleillämme ablative kekäleeltämme kekäleiltämme allative kekäleellemme kekäleillemme essive kekäleenämme kekäleinämme translative kekäleeksemme kekäleiksemme abessive kekäleettämme kekäleittämme instructive — — comitative — kekäleinemme second-person plural possessor singular plural nominative kekäleenne kekäleenne accusative nom. kekäleenne kekäleenne gen. kekäleenne genitive kekäleenne kekäleidenne kekäleittenne partitive kekälettänne kekäleitänne inessive kekäleessänne kekäleissänne elative kekäleestänne kekäleistänne illative kekäleeseenne kekäleisiinne kekäleihinne adessive kekäleellänne kekäleillänne ablative kekäleeltänne kekäleiltänne allative kekäleellenne kekäleillenne essive kekäleenänne kekäleinänne translative kekäleeksenne kekäleiksenne abessive kekäleettänne kekäleittänne instructive — — comitative — kekäleinenne third-person possessor singular plural nominative kekäleensä kekäleensä accusative nom. kekäleensä kekäleensä gen. kekäleensä genitive kekäleensä kekäleidensä kekäleittensä partitive kekälettään kekälettänsä kekäleitään kekäleitänsä inessive kekäleessään kekäleessänsä kekäleissään kekäleissänsä elative kekäleestään kekäleestänsä kekäleistään kekäleistänsä illative kekäleeseensä kekäleisiinsä kekäleihinsä adessive kekäleellään kekäleellänsä kekäleillään kekäleillänsä ablative kekäleeltään kekäleeltänsä kekäleiltään kekäleiltänsä allative kekäleelleen kekäleellensä kekäleilleen kekäleillensä essive kekäleenään kekäleenänsä kekäleinään kekäleinänsä translative kekäleekseen kekäleeksensä kekäleikseen kekäleiksensä abessive kekäleettään kekäleettänsä kekäleittään kekäleittänsä instructive — — comitative — kekäleineen kekäleinensä

Derived terms

• Kekäle
• Kekäläinen

See also

• hiillos

Further reading

• “kekäle”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023

Ingrian

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkekæle/, [ˈke̞kæˑlʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkekæːle/, [ˈke̞kˑæːle̞]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈkekæːleh/, [ˈke̞kːæːle̞h]
• Rhymes: -ekæl, -ekæːle
• Hyphenation: ke‧kä‧le

Noun

kekäle

1. alternative form of kekele

Declension

Declension of kekäle (type 6/lähe, no gradation)
	singular	plural
nominative	kekäle	kekäleet
genitive	kekäleen	kekälein
partitive	kekälettä	kekäleitä
illative	kekäleesse	kekäleisse
inessive	kekälees	kekäleis
elative	kekäleest	kekäleist
allative	kekäleelle	kekäleille
adessive	kekäleel	kekäleil
ablative	kekäleelt	kekäleilt
translative	kekäleeks	kekäleiks
essive	kekäleennä, kekäleen	kekäleinnä, kekälein
exessive1)	kekäleent	kekäleint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 151