kellonaika

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

kellonaika

  1. time (time of day, as indicated by clock)

Declension[edit]

Inflection of kellonaika (Kotus type 9/kala, ik-j gradation)
nominative kellonaika kellonajat
genitive kellonajan kellonaikojen
partitive kellonaikaa kellonaikoja
illative kellonaikaan kellonaikoihin
singular plural
nominative kellonaika kellonajat
accusative nom. kellonaika kellonajat
gen. kellonajan
genitive kellonajan kellonaikojen
kellonaikainrare
partitive kellonaikaa kellonaikoja
inessive kellonajassa kellonajoissa
elative kellonajasta kellonajoista
illative kellonaikaan kellonaikoihin
adessive kellonajalla kellonajoilla
ablative kellonajalta kellonajoilta
allative kellonajalle kellonajoille
essive kellonaikana kellonaikoina
translative kellonajaksi kellonajoiksi
instructive kellonajoin
abessive kellonajatta kellonajoitta
comitative kellonaikoineen

Usage notes[edit]

  • The hour alone (without minutes or other modifier) is indicated with ablative case:
Tulen kolmelta.
I'll come at three.
Herään yleensä kuudelta.
I usually get up at six.

Derived terms[edit]