keropää

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kero ‎(treeless top of a round mountain) +‎ pää ‎(head)

Noun[edit]

keropää

  1. (archaic) baldie
  2. (historical) Roundhead (supporter of Parliamentarians in the English Civil War)

Declension[edit]

Inflection of keropää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative keropää keropäät
genitive keropään keropäiden
keropäitten
partitive keropäätä keropäitä
illative keropäähän keropäihin
singular plural
nominative keropää keropäät
accusative nom. keropää keropäät
gen. keropään
genitive keropään keropäiden
keropäitten
partitive keropäätä keropäitä
inessive keropäässä keropäissä
elative keropäästä keropäistä
illative keropäähän keropäihin
adessive keropäällä keropäillä
ablative keropäältä keropäiltä
allative keropäälle keropäille
essive keropäänä keropäinä
translative keropääksi keropäiksi
instructive keropäin
abessive keropäättä keropäittä
comitative keropäineen

Synonyms[edit]