kertaus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kerrata +‎ -us

Noun[edit]

kertaus

  1. recapitulation, recap
  2. iteration
  3. repetition

Declension[edit]

Inflection of kertaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kertaus kertaukset
genitive kertauksen kertausten
kertauksien
partitive kertausta kertauksia
illative kertaukseen kertauksiin
singular plural
nominative kertaus kertaukset
accusative nom. kertaus kertaukset
gen. kertauksen
genitive kertauksen kertausten
kertauksien
partitive kertausta kertauksia
inessive kertauksessa kertauksissa
elative kertauksesta kertauksista
illative kertaukseen kertauksiin
adessive kertauksella kertauksilla
ablative kertaukselta kertauksilta
allative kertaukselle kertauksille
essive kertauksena kertauksina
translative kertaukseksi kertauksiksi
instructive kertauksin
abessive kertauksetta kertauksitta
comitative kertauksineen

Anagrams[edit]