ketti

Estonian

Noun

ketti

1. partitive singular of kett
2. illative singular of kett

Finnish

Etymology

From Russian кетский (ketskij).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈketːi/, [ˈk̟e̞t̪ːi]
• Rhymes: -etːi
• Syllabification^(key): ket‧ti

Noun

ketti

1. Ket (person)
2. Ket (language)

   Synonym: ketin kieli

Declension

Inflection of ketti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative		ketti	ketit
genitive		ketin	kettien
partitive		kettiä	kettejä
illative		kettiin	ketteihin
		singular	plural
nominative		ketti	ketit
accusative	nom.	ketti	ketit
	gen.	ketin
genitive		ketin	kettien
partitive		kettiä	kettejä
inessive		ketissä	keteissä
elative		ketistä	keteistä
illative		kettiin	ketteihin
adessive		ketillä	keteillä
ablative		ketiltä	keteiltä
allative		ketille	keteille
essive		kettinä	ketteinä
translative		ketiksi	keteiksi
abessive		ketittä	keteittä
instructive		—	ketein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ketti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kettini kettini accusative nom. kettini kettini gen. kettini genitive kettini kettieni partitive kettiäni kettejäni inessive ketissäni keteissäni elative ketistäni keteistäni illative kettiini ketteihini adessive ketilläni keteilläni ablative ketiltäni keteiltäni allative ketilleni keteilleni essive kettinäni ketteinäni translative ketikseni keteikseni abessive ketittäni keteittäni instructive — — comitative — ketteineni second-person singular possessor singular plural nominative kettisi kettisi accusative nom. kettisi kettisi gen. kettisi genitive kettisi kettiesi partitive kettiäsi kettejäsi inessive ketissäsi keteissäsi elative ketistäsi keteistäsi illative kettiisi ketteihisi adessive ketilläsi keteilläsi ablative ketiltäsi keteiltäsi allative ketillesi keteillesi essive kettinäsi ketteinäsi translative ketiksesi keteiksesi abessive ketittäsi keteittäsi instructive — — comitative — ketteinesi first-person plural possessor singular plural nominative kettimme kettimme accusative nom. kettimme kettimme gen. kettimme genitive kettimme kettiemme partitive kettiämme kettejämme inessive ketissämme keteissämme elative ketistämme keteistämme illative kettiimme ketteihimme adessive ketillämme keteillämme ablative ketiltämme keteiltämme allative ketillemme keteillemme essive kettinämme ketteinämme translative ketiksemme keteiksemme abessive ketittämme keteittämme instructive — — comitative — ketteinemme second-person plural possessor singular plural nominative kettinne kettinne accusative nom. kettinne kettinne gen. kettinne genitive kettinne kettienne partitive kettiänne kettejänne inessive ketissänne keteissänne elative ketistänne keteistänne illative kettiinne ketteihinne adessive ketillänne keteillänne ablative ketiltänne keteiltänne allative ketillenne keteillenne essive kettinänne ketteinänne translative ketiksenne keteiksenne abessive ketittänne keteittänne instructive — — comitative — ketteinenne third-person possessor singular plural nominative kettinsä kettinsä accusative nom. kettinsä kettinsä gen. kettinsä genitive kettinsä kettiensä partitive kettiään kettiänsä kettejään kettejänsä inessive ketissään ketissänsä keteissään keteissänsä elative ketistään ketistänsä keteistään keteistänsä illative kettiinsä ketteihinsä adessive ketillään ketillänsä keteillään keteillänsä ablative ketiltään ketiltänsä keteiltään keteiltänsä allative ketilleen ketillensä keteilleen keteillensä essive kettinään kettinänsä ketteinään ketteinänsä translative ketikseen ketiksensä keteikseen keteiksensä abessive ketittään ketittänsä keteittään keteittänsä instructive — — comitative — ketteineen ketteinensä

Anagrams

• itket

Icelandic

Noun

ketti

1. inflection of köttur:
   1. indefinite dative singular
   2. indefinite accusative plural