kielenkärki

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kielen +‎ kärki

Noun[edit]

kielenkärki

  1. The tip of tongue.

Declension[edit]

Inflection of kielenkärki (Kotus type 7/ovi, k-j gradation)
nominative kielenkärki kielenkärjet
genitive kielenkärjen kielenkärkien
partitive kielenkärkeä kielenkärkiä
illative kielenkärkeen kielenkärkiin
singular plural
nominative kielenkärki kielenkärjet
accusative nom. kielenkärki kielenkärjet
gen. kielenkärjen
genitive kielenkärjen kielenkärkien
partitive kielenkärkeä kielenkärkiä
inessive kielenkärjessä kielenkärjissä
elative kielenkärjestä kielenkärjistä
illative kielenkärkeen kielenkärkiin
adessive kielenkärjellä kielenkärjillä
ablative kielenkärjeltä kielenkärjiltä
allative kielenkärjelle kielenkärjille
essive kielenkärkenä kielenkärkinä
translative kielenkärjeksi kielenkärjiksi
instructive kielenkärjin
abessive kielenkärjettä kielenkärjittä
comitative kielenkärkineen