kielikunta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Finnish Wikipedia has an article on:

Wikipedia fi

Etymology[edit]

kieli +‎ kunta

Noun[edit]

kielikunta

  1. A language family.

Declension[edit]

Inflection of kielikunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
singular plural
nominative kielikunta kielikunnat
accusative nom.? kielikunta kielikunnat
gen. kielikunnan
genitive kielikunnan kielikuntien
kielikuntainrare
partitive kielikuntaa kielikuntia
inessive kielikunnassa kielikunnissa
elative kielikunnasta kielikunnista
illative kielikuntaan kielikuntiin
adessive kielikunnalla kielikunnilla
ablative kielikunnalta kielikunnilta
allative kielikunnalleˣ kielikunnilleˣ
essive kielikuntana kielikuntina
translative kielikunnaksi kielikunniksi
instructive kielikunnin
abessive kielikunnatta kielikunnitta
comitative kielikuntineen