kieltävä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

< kieltää (to deny,forbid, renounce)

Pronunciation[edit]

Declension[edit]

Inflection of kieltävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kieltävä kieltävät
genitive kieltävän kieltävien
partitive kieltävää kieltäviä
illative kieltävään kieltäviin
singular plural
nominative kieltävä kieltävät
accusative nom. kieltävä kieltävät
gen. kieltävän
genitive kieltävän kieltävien
kieltäväinrare
partitive kieltävää kieltäviä
inessive kieltävässä kieltävissä
elative kieltävästä kieltävistä
illative kieltävään kieltäviin
adessive kieltävällä kieltävillä
ablative kieltävältä kieltäviltä
allative kieltävälle kieltäville
essive kieltävänä kieltävinä
translative kieltäväksi kieltäviksi
instructive kieltävin
abessive kieltävättä kieltävittä
comitative kieltävine

Verb[edit]

kieltävä

  1. Present active participle of kieltää.

Adjective[edit]

kieltävä

  1. negative (denying a proposition)
    kieltävä vastaus
    negative answer