kieltenpidin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kielten +‎ pidin

Noun[edit]

kieltenpidin

  1. (music) tailpiece (component on many stringed musical instruments that anchors one end of the strings, usually opposite the end with the tuning mechanism)

Declension[edit]

Inflection of kieltenpidin (Kotus type 33/kytkin, t-d gradation)
nominative kieltenpidin kieltenpitimet
genitive kieltenpitimen kieltenpitimien
kieltenpidinten
partitive kieltenpidintä kieltenpitimiä
illative kieltenpitimeen kieltenpitimiin
singular plural
nominative kieltenpidin kieltenpitimet
accusative nom. kieltenpidin kieltenpitimet
gen. kieltenpitimen
genitive kieltenpitimen kieltenpitimien
kieltenpidinten
partitive kieltenpidintä kieltenpitimiä
inessive kieltenpitimessä kieltenpitimissä
elative kieltenpitimestä kieltenpitimistä
illative kieltenpitimeen kieltenpitimiin
adessive kieltenpitimellä kieltenpitimillä
ablative kieltenpitimeltä kieltenpitimiltä
allative kieltenpitimelle kieltenpitimille
essive kieltenpitimenä kieltenpitiminä
translative kieltenpitimeksi kieltenpitimiksi
instructive kieltenpitimin
abessive kieltenpitimettä kieltenpitimittä
comitative kieltenpitimineen