kiilakorkokenkä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kiila (wedge) +‎ korko (heel) +‎ kenkä (shoe)

Noun[edit]

kiilakorkokenkä

  1. A wedge-heeled shoe.
  2. In plural often wedges.

Declension[edit]

Inflection of kiilakorkokenkä (Kotus type 10/koira, nk-ng gradation)
nominative kiilakorkokenkä kiilakorkokengät
genitive kiilakorkokengän kiilakorkokenkien
partitive kiilakorkokenkää kiilakorkokenkiä
illative kiilakorkokenkään kiilakorkokenkiin
singular plural
nominative kiilakorkokenkä kiilakorkokengät
accusative nom. kiilakorkokenkä kiilakorkokengät
gen. kiilakorkokengän
genitive kiilakorkokengän kiilakorkokenkien
kiilakorkokenkäinrare
partitive kiilakorkokenkää kiilakorkokenkiä
inessive kiilakorkokengässä kiilakorkokengissä
elative kiilakorkokengästä kiilakorkokengistä
illative kiilakorkokenkään kiilakorkokenkiin
adessive kiilakorkokengällä kiilakorkokengillä
ablative kiilakorkokengältä kiilakorkokengiltä
allative kiilakorkokengälle kiilakorkokengille
essive kiilakorkokenkänä kiilakorkokenkinä
translative kiilakorkokengäksi kiilakorkokengiksi
instructive kiilakorkokengin
abessive kiilakorkokengättä kiilakorkokengittä
comitative kiilakorkokenkineen