kiittämätön

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kiittää +‎ -mätön

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: kiit‧tä‧mä‧tön
  • Rhymes: -ætøn
  • IPA(key): [ˈkiːtːæˌmætøn]

Adjective[edit]

kiittämätön (comparative kiittämättömämpi, superlative kiittämättömin)

  1. Ungrateful, unthankful.

Declension[edit]

Inflection of kiittämätön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative kiittämätön kiittämättömät
genitive kiittämättömän kiittämättömien
partitive kiittämätöntä kiittämättömiä
illative kiittämättömään kiittämättömiin
singular plural
nominative kiittämätön kiittämättömät
accusative nom. kiittämätön kiittämättömät
gen. kiittämättömän
genitive kiittämättömän kiittämättömien
kiittämätöntenrare
partitive kiittämätöntä kiittämättömiä
inessive kiittämättömässä kiittämättömissä
elative kiittämättömästä kiittämättömistä
illative kiittämättömään kiittämättömiin
adessive kiittämättömällä kiittämättömillä
ablative kiittämättömältä kiittämättömiltä
allative kiittämättömälle kiittämättömille
essive kiittämättömänä kiittämättöminä
translative kiittämättömäksi kiittämättömiksi
instructive kiittämättömin
abessive kiittämättömättä kiittämättömittä
comitative kiittämättömine

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]

Verb[edit]

kiittämätön

  1. Negative participle of kiittää.