kinkku

From Wiktionary, the free dictionary
Archived revision by 128.214.138.169 (talk) as of 09:49, 2 April 2019.
Jump to navigation Jump to search

Finnish

Etymology 1

From Swedish skinka, from Middle Low German schinke.

Noun

kinkku

  1. ham
Declension
Inflection of kinkku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative kinkku kinkut
genitive kinkun kinkkujen
partitive kinkkua kinkkuja
illative kinkkuun kinkkuihin
singular plural
nominative kinkku kinkut
accusative nom. kinkku kinkut
gen. kinkun
genitive kinkun kinkkujen
partitive kinkkua kinkkuja
inessive kinkussa kinkuissa
elative kinkusta kinkuista
illative kinkkuun kinkkuihin
adessive kinkulla kinkuilla
ablative kinkulta kinkuilta
allative kinkulle kinkuille
essive kinkkuna kinkkuina
translative kinkuksi kinkuiksi
abessive kinkutta kinkuitta
instructive kinkuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kinkku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kinkkuni kinkkuni
accusative nom. kinkkuni kinkkuni
gen. kinkkuni
genitive kinkkuni kinkkujeni
partitive kinkkuani kinkkujani
inessive kinkussani kinkuissani
elative kinkustani kinkuistani
illative kinkkuuni kinkkuihini
adessive kinkullani kinkuillani
ablative kinkultani kinkuiltani
allative kinkulleni kinkuilleni
essive kinkkunani kinkkuinani
translative kinkukseni kinkuikseni
abessive kinkuttani kinkuittani
instructive
comitative kinkkuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kinkkusi kinkkusi
accusative nom. kinkkusi kinkkusi
gen. kinkkusi
genitive kinkkusi kinkkujesi
partitive kinkkuasi kinkkujasi
inessive kinkussasi kinkuissasi
elative kinkustasi kinkuistasi
illative kinkkuusi kinkkuihisi
adessive kinkullasi kinkuillasi
ablative kinkultasi kinkuiltasi
allative kinkullesi kinkuillesi
essive kinkkunasi kinkkuinasi
translative kinkuksesi kinkuiksesi
abessive kinkuttasi kinkuittasi
instructive
comitative kinkkuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kinkkumme kinkkumme
accusative nom. kinkkumme kinkkumme
gen. kinkkumme
genitive kinkkumme kinkkujemme
partitive kinkkuamme kinkkujamme
inessive kinkussamme kinkuissamme
elative kinkustamme kinkuistamme
illative kinkkuumme kinkkuihimme
adessive kinkullamme kinkuillamme
ablative kinkultamme kinkuiltamme
allative kinkullemme kinkuillemme
essive kinkkunamme kinkkuinamme
translative kinkuksemme kinkuiksemme
abessive kinkuttamme kinkuittamme
instructive
comitative kinkkuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kinkkunne kinkkunne
accusative nom. kinkkunne kinkkunne
gen. kinkkunne
genitive kinkkunne kinkkujenne
partitive kinkkuanne kinkkujanne
inessive kinkussanne kinkuissanne
elative kinkustanne kinkuistanne
illative kinkkuunne kinkkuihinne
adessive kinkullanne kinkuillanne
ablative kinkultanne kinkuiltanne
allative kinkullenne kinkuillenne
essive kinkkunanne kinkkuinanne
translative kinkuksenne kinkuiksenne
abessive kinkuttanne kinkuittanne
instructive
comitative kinkkuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kinkkunsa kinkkunsa
accusative nom. kinkkunsa kinkkunsa
gen. kinkkunsa
genitive kinkkunsa kinkkujensa
partitive kinkkuaan
kinkkuansa
kinkkujaan
kinkkujansa
inessive kinkussaan
kinkussansa
kinkuissaan
kinkuissansa
elative kinkustaan
kinkustansa
kinkuistaan
kinkuistansa
illative kinkkuunsa kinkkuihinsa
adessive kinkullaan
kinkullansa
kinkuillaan
kinkuillansa
ablative kinkultaan
kinkultansa
kinkuiltaan
kinkuiltansa
allative kinkulleen
kinkullensa
kinkuilleen
kinkuillensa
essive kinkkunaan
kinkkunansa
kinkkuinaan
kinkkuinansa
translative kinkukseen
kinkuksensa
kinkuikseen
kinkuiksensa
abessive kinkuttaan
kinkuttansa
kinkuittaan
kinkuittansa
instructive
comitative kinkkuineen
kinkkuinensa
Derived terms

Etymology 2

From kiinni.

Noun

kinkku

  1. (military slang) weekend in the army
Synonyms
Antonyms
Derived terms