kirkkopitäjä

Finnish

Etymology

kirkko +‎ pitäjä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkirkːoˌpitæjæ/, [ˈk̟irkːo̞ˌpit̪æjæ]
• Rhymes: -itæjæ
• Syllabification^(key): kirk‧ko‧pi‧tä‧jä

Noun

kirkkopitäjä

1. (historical) parish; regional subdivision centered around a church (abolished in Finland in 1865)

Declension

Inflection of kirkkopitäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		kirkkopitäjä	kirkkopitäjät
genitive		kirkkopitäjän	kirkkopitäjien
partitive		kirkkopitäjää	kirkkopitäjiä
illative		kirkkopitäjään	kirkkopitäjiin
		singular	plural
nominative		kirkkopitäjä	kirkkopitäjät
accusative	nom.	kirkkopitäjä	kirkkopitäjät
	gen.	kirkkopitäjän
genitive		kirkkopitäjän	kirkkopitäjien kirkkopitäjäinrare
partitive		kirkkopitäjää	kirkkopitäjiä
inessive		kirkkopitäjässä	kirkkopitäjissä
elative		kirkkopitäjästä	kirkkopitäjistä
illative		kirkkopitäjään	kirkkopitäjiin
adessive		kirkkopitäjällä	kirkkopitäjillä
ablative		kirkkopitäjältä	kirkkopitäjiltä
allative		kirkkopitäjälle	kirkkopitäjille
essive		kirkkopitäjänä	kirkkopitäjinä
translative		kirkkopitäjäksi	kirkkopitäjiksi
abessive		kirkkopitäjättä	kirkkopitäjittä
instructive		—	kirkkopitäjin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kirkkopitäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kirkkopitäjäni kirkkopitäjäni accusative nom. kirkkopitäjäni kirkkopitäjäni gen. kirkkopitäjäni genitive kirkkopitäjäni kirkkopitäjieni kirkkopitäjäinirare partitive kirkkopitäjääni kirkkopitäjiäni inessive kirkkopitäjässäni kirkkopitäjissäni elative kirkkopitäjästäni kirkkopitäjistäni illative kirkkopitäjääni kirkkopitäjiini adessive kirkkopitäjälläni kirkkopitäjilläni ablative kirkkopitäjältäni kirkkopitäjiltäni allative kirkkopitäjälleni kirkkopitäjilleni essive kirkkopitäjänäni kirkkopitäjinäni translative kirkkopitäjäkseni kirkkopitäjikseni abessive kirkkopitäjättäni kirkkopitäjittäni instructive — — comitative — kirkkopitäjineni second-person singular possessor singular plural nominative kirkkopitäjäsi kirkkopitäjäsi accusative nom. kirkkopitäjäsi kirkkopitäjäsi gen. kirkkopitäjäsi genitive kirkkopitäjäsi kirkkopitäjiesi kirkkopitäjäisirare partitive kirkkopitäjääsi kirkkopitäjiäsi inessive kirkkopitäjässäsi kirkkopitäjissäsi elative kirkkopitäjästäsi kirkkopitäjistäsi illative kirkkopitäjääsi kirkkopitäjiisi adessive kirkkopitäjälläsi kirkkopitäjilläsi ablative kirkkopitäjältäsi kirkkopitäjiltäsi allative kirkkopitäjällesi kirkkopitäjillesi essive kirkkopitäjänäsi kirkkopitäjinäsi translative kirkkopitäjäksesi kirkkopitäjiksesi abessive kirkkopitäjättäsi kirkkopitäjittäsi instructive — — comitative — kirkkopitäjinesi first-person plural possessor singular plural nominative kirkkopitäjämme kirkkopitäjämme accusative nom. kirkkopitäjämme kirkkopitäjämme gen. kirkkopitäjämme genitive kirkkopitäjämme kirkkopitäjiemme kirkkopitäjäimmerare partitive kirkkopitäjäämme kirkkopitäjiämme inessive kirkkopitäjässämme kirkkopitäjissämme elative kirkkopitäjästämme kirkkopitäjistämme illative kirkkopitäjäämme kirkkopitäjiimme adessive kirkkopitäjällämme kirkkopitäjillämme ablative kirkkopitäjältämme kirkkopitäjiltämme allative kirkkopitäjällemme kirkkopitäjillemme essive kirkkopitäjänämme kirkkopitäjinämme translative kirkkopitäjäksemme kirkkopitäjiksemme abessive kirkkopitäjättämme kirkkopitäjittämme instructive — — comitative — kirkkopitäjinemme second-person plural possessor singular plural nominative kirkkopitäjänne kirkkopitäjänne accusative nom. kirkkopitäjänne kirkkopitäjänne gen. kirkkopitäjänne genitive kirkkopitäjänne kirkkopitäjienne kirkkopitäjäinnerare partitive kirkkopitäjäänne kirkkopitäjiänne inessive kirkkopitäjässänne kirkkopitäjissänne elative kirkkopitäjästänne kirkkopitäjistänne illative kirkkopitäjäänne kirkkopitäjiinne adessive kirkkopitäjällänne kirkkopitäjillänne ablative kirkkopitäjältänne kirkkopitäjiltänne allative kirkkopitäjällenne kirkkopitäjillenne essive kirkkopitäjänänne kirkkopitäjinänne translative kirkkopitäjäksenne kirkkopitäjiksenne abessive kirkkopitäjättänne kirkkopitäjittänne instructive — — comitative — kirkkopitäjinenne third-person possessor singular plural nominative kirkkopitäjänsä kirkkopitäjänsä accusative nom. kirkkopitäjänsä kirkkopitäjänsä gen. kirkkopitäjänsä genitive kirkkopitäjänsä kirkkopitäjiensä kirkkopitäjäinsärare partitive kirkkopitäjäänsä kirkkopitäjiään kirkkopitäjiänsä inessive kirkkopitäjässään kirkkopitäjässänsä kirkkopitäjissään kirkkopitäjissänsä elative kirkkopitäjästään kirkkopitäjästänsä kirkkopitäjistään kirkkopitäjistänsä illative kirkkopitäjäänsä kirkkopitäjiinsä adessive kirkkopitäjällään kirkkopitäjällänsä kirkkopitäjillään kirkkopitäjillänsä ablative kirkkopitäjältään kirkkopitäjältänsä kirkkopitäjiltään kirkkopitäjiltänsä allative kirkkopitäjälleen kirkkopitäjällensä kirkkopitäjilleen kirkkopitäjillensä essive kirkkopitäjänään kirkkopitäjänänsä kirkkopitäjinään kirkkopitäjinänsä translative kirkkopitäjäkseen kirkkopitäjäksensä kirkkopitäjikseen kirkkopitäjiksensä abessive kirkkopitäjättään kirkkopitäjättänsä kirkkopitäjittään kirkkopitäjittänsä instructive — — comitative — kirkkopitäjineen kirkkopitäjinensä