koitos

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From koittaa (a dialectal and/or colloquial variant of koettaa (to try)) through koit +‎ -os.

Noun[edit]

koitos

  1. tribulation, fight, trial

Declension[edit]

Inflection of koitos (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative koitos koitokset
genitive koitoksen koitosten
koitoksien
partitive koitosta koitoksia
illative koitokseen koitoksiin
singular plural
nominative koitos koitokset
accusative nom. koitos koitokset
gen. koitoksen
genitive koitoksen koitosten
koitoksien
partitive koitosta koitoksia
inessive koitoksessa koitoksissa
elative koitoksesta koitoksista
illative koitokseen koitoksiin
adessive koitoksella koitoksilla
ablative koitokselta koitoksilta
allative koitokselle koitoksille
essive koitoksena koitoksina
translative koitokseksi koitoksiksi
instructive koitoksin
abessive koitoksetta koitoksitta
comitative koitoksineen