kokoontulla

Finnish

Etymology

kokoon +‎ tulla

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkokoːnˌtulːɑˣ/, [ˈko̞ko̞ːn̪ˌt̪ulːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ulːɑ
• Syllabification^(key): ko‧koon‧tul‧la

Verb

kokoontulla (archaic)

1. Synonym of kokoontua (“to gather, to assemble”)
   • 1548, Mikael Agricola, transl., Se Wsi Testamenti [The New Testament], Stockholm, Pyhen Mattheusen Euangelium (Matthew) 18:20:

     Sille ettaͤ cuſa caxi taicka colme cocõtuleuat * minun nimeeni/ſij⸗ ne mine olen heiden keſkellens.

     [Sillä että kussa kaksi taikka kolme kokoontulevat* minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä]

     For where two or three are gathered together in my name, there am I in the midst of them.

   • 1908 October 31, Wiipurin Sanomat. Supistus‎^[1], number 124, →ISSN, page 3:

     Kirkkowaltuusmiehet kokoontuwat niin uſein kuin puheenjohtaja näkee fen tarpeelliſekſi […] , mutta tulee heidän myös kokoontulla kun kruunun käskynhaltij[a,] tuomiokapituli, kirkonkäräjäin pitäjä tai kirkkoraati waatii.

     [Kirkkovaltuusmiehet kokoontuvat niin usein kuin puheenjohtaja näkee sen tarpeelliseksi […] , mutta tulee heidän myös kokoontulla kun kruunun käskynhaltija, tuomiokapituli, kirkonkäräjän pitäjä tai kirkkoraati vaatii.]

     Parochial councilmen meet as often as the chairman sees fit […] , but they're also required to convene when ordered to by the crown's steward, the cathedral chapter, the keeper of the ecclesiastical court, or the church council.

Conjugation

Inflection of kokoontulla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kokoontulen	en kokoontule	1st sing.	olen kokoontullut	en ole kokoontullut
2nd sing.		kokoontulet	et kokoontule	2nd sing.	olet kokoontullut	et ole kokoontullut
3rd sing.		kokoontulee	ei kokoontule	3rd sing.	on kokoontullut	ei ole kokoontullut
1st plur.		kokoontulemme	emme kokoontule	1st plur.	olemme kokoontulleet	emme ole kokoontulleet
2nd plur.		kokoontulette	ette kokoontule	2nd plur.	olette kokoontulleet	ette ole kokoontulleet
3rd plur.		kokoontulevat	eivät kokoontule	3rd plur.	ovat kokoontulleet	eivät ole kokoontulleet
passive		kokoontullaan	ei kokoontulla	passive	on kokoontultu	ei ole kokoontultu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kokoontulin	en kokoontullut	1st sing.	olin kokoontullut	en ollut kokoontullut
2nd sing.		kokoontulit	et kokoontullut	2nd sing.	olit kokoontullut	et ollut kokoontullut
3rd sing.		kokoontuli	ei kokoontullut	3rd sing.	oli kokoontullut	ei ollut kokoontullut
1st plur.		kokoontulimme	emme kokoontulleet	1st plur.	olimme kokoontulleet	emme olleet kokoontulleet
2nd plur.		kokoontulitte	ette kokoontulleet	2nd plur.	olitte kokoontulleet	ette olleet kokoontulleet
3rd plur.		kokoontulivat	eivät kokoontulleet	3rd plur.	olivat kokoontulleet	eivät olleet kokoontulleet
passive		kokoontultiin	ei kokoontultu	passive	oli kokoontultu	ei ollut kokoontultu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kokoontulisin	en kokoontulisi	1st sing.	olisin kokoontullut	en olisi kokoontullut
2nd sing.		kokoontulisit	et kokoontulisi	2nd sing.	olisit kokoontullut	et olisi kokoontullut
3rd sing.		kokoontulisi	ei kokoontulisi	3rd sing.	olisi kokoontullut	ei olisi kokoontullut
1st plur.		kokoontulisimme	emme kokoontulisi	1st plur.	olisimme kokoontulleet	emme olisi kokoontulleet
2nd plur.		kokoontulisitte	ette kokoontulisi	2nd plur.	olisitte kokoontulleet	ette olisi kokoontulleet
3rd plur.		kokoontulisivat	eivät kokoontulisi	3rd plur.	olisivat kokoontulleet	eivät olisi kokoontulleet
passive		kokoontultaisiin	ei kokoontultaisi	passive	olisi kokoontultu	ei olisi kokoontultu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kokoontule	älä kokoontule	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kokoontulkoon	älköön kokoontulko	3rd sing.	olkoon kokoontullut	älköön olko kokoontullut
1st plur.		kokoontulkaamme	älkäämme kokoontulko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kokoontulkaa	älkää kokoontulko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kokoontulkoot	älkööt kokoontulko	3rd plur.	olkoot kokoontulleet	älkööt olko kokoontulleet
passive		kokoontultakoon	älköön kokoontultako	passive	olkoon kokoontultu	älköön olko kokoontultu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kokoontullen	en kokoontulle	1st sing.	lienen kokoontullut	en liene kokoontullut
2nd sing.		kokoontullet	et kokoontulle	2nd sing.	lienet kokoontullut	et liene kokoontullut
3rd sing.		kokoontullee	ei kokoontulle	3rd sing.	lienee kokoontullut	ei liene kokoontullut
1st plur.		kokoontullemme	emme kokoontulle	1st plur.	lienemme kokoontulleet	emme liene kokoontulleet
2nd plur.		kokoontullette	ette kokoontulle	2nd plur.	lienette kokoontulleet	ette liene kokoontulleet
3rd plur.		kokoontullevat	eivät kokoontulle	3rd plur.	lienevät kokoontulleet	eivät liene kokoontulleet
passive		kokoontultaneen	ei kokoontultane	passive	lienee kokoontultu	ei liene kokoontultu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kokoontulla		present	kokoontuleva	kokoontultava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kokoontullakseni kokoontullaksemme 2nd kokoontullaksesi kokoontullaksenne 3rd kokoontullakseen kokoontullaksensa		past	kokoontullut	kokoontultu
2nd	inessive2	kokoontullessa	kokoontultaessa	agent3	kokoontulema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kokoontullessani kokoontullessamme 2nd kokoontullessasi kokoontullessanne 3rd kokoontullessaan kokoontullessansa		negative	kokoontulematon
	instructive	kokoontullen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kokoontulemassa	—
	elative	kokoontulemasta	—
	illative	kokoontulemaan	—
	adessive	kokoontulemalla	—
	abessive	kokoontulematta	—
	instructive	kokoontuleman	kokoontultaman
4th4	verbal noun	kokoontuleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kokoontulemaisillani kokoontulemaisillamme 2nd kokoontulemaisillasi kokoontulemaisillanne 3rd kokoontulemaisillaan kokoontulemaisillansa