konjunktiivi

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

konjunktiivi

  1. (grammar, archaic) conjunctive mood

Declension[edit]

Inflection of konjunktiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative konjunktiivi konjunktiivit
genitive konjunktiivin konjunktiivien
partitive konjunktiivia konjunktiiveja
illative konjunktiiviin konjunktiiveihin
singular plural
nominative konjunktiivi konjunktiivit
accusative nom. konjunktiivi konjunktiivit
gen. konjunktiivin
genitive konjunktiivin konjunktiivien
partitive konjunktiivia konjunktiiveja
inessive konjunktiivissa konjunktiiveissa
elative konjunktiivista konjunktiiveista
illative konjunktiiviin konjunktiiveihin
adessive konjunktiivilla konjunktiiveilla
ablative konjunktiivilta konjunktiiveilta
allative konjunktiiville konjunktiiveille
essive konjunktiivina konjunktiiveina
translative konjunktiiviksi konjunktiiveiksi
instructive konjunktiivein
abessive konjunktiivitta konjunktiiveitta
comitative konjunktiiveineen