kultakala

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: Kultakala

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kulta (gold) +‎ kala (fish)

Noun[edit]

kultakala

  1. goldfish, Carassius auratus

Declension[edit]

Inflection of kultakala (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative kultakala kultakalat
genitive kultakalan kultakalojen
partitive kultakalaa kultakaloja
illative kultakalaan kultakaloihin
singular plural
nominative kultakala kultakalat
accusative nom. kultakala kultakalat
gen. kultakalan
genitive kultakalan kultakalojen
kultakalainrare
partitive kultakalaa kultakaloja
inessive kultakalassa kultakaloissa
elative kultakalasta kultakaloista
illative kultakalaan kultakaloihin
adessive kultakalalla kultakaloilla
ablative kultakalalta kultakaloilta
allative kultakalalle kultakaloille
essive kultakalana kultakaloina
translative kultakalaksi kultakaloiksi
instructive kultakaloin
abessive kultakalatta kultakaloitta
comitative kultakaloineen

Anagrams[edit]