kulutus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kuluttaa +‎ -us

Noun[edit]

kulutus

  1. consumption
  2. expenditure

Declension[edit]

Inflection of kulutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kulutus kulutukset
genitive kulutuksen kulutusten
kulutuksien
partitive kulutusta kulutuksia
illative kulutukseen kulutuksiin
singular plural
nominative kulutus kulutukset
accusative nom.? kulutus kulutukset
gen. kulutuksen
genitive kulutuksen kulutusten
kulutuksien
partitive kulutusta kulutuksia
inessive kulutuksessa kulutuksissa
elative kulutuksesta kulutuksista
illative kulutukseen kulutuksiin
adessive kulutuksella kulutuksilla
ablative kulutukselta kulutuksilta
allative kulutukselle kulutuksille
essive kulutuksena kulutuksina
translative kulutukseksi kulutuksiksi
instructive kulutuksin
abessive kulutuksetta kulutuksitta
comitative kulutuksineen