kunniakas

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kunnia +‎ -kas

Adjective[edit]

kunniakas (comparative kunniakkaampi, superlative kunniakkain)

  1. glorious

Declension[edit]

Inflection of kunniakas (Kotus type 41/vieras, kk-k gradation)
nominative kunniakas kunniakkaat
genitive kunniakkaan kunniakkaiden
kunniakkaitten
partitive kunniakasta kunniakkaita
illative kunniakkaaseen kunniakkaisiin
singular plural
nominative kunniakas kunniakkaat
accusative nom. kunniakas kunniakkaat
gen. kunniakkaan
genitive kunniakkaan kunniakkaiden
kunniakkaitten
partitive kunniakasta kunniakkaita
inessive kunniakkaassa kunniakkaissa
elative kunniakkaasta kunniakkaista
illative kunniakkaaseen kunniakkaisiin
kunniakkaihinrare
adessive kunniakkaalla kunniakkailla
ablative kunniakkaalta kunniakkailta
allative kunniakkaalle kunniakkaille
essive kunniakkaana kunniakkaina
translative kunniakkaaksi kunniakkaiksi
instructive kunniakkain
abessive kunniakkaatta kunniakkaitta
comitative kunniakkaine