kurkku

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkurkːu/, [ˈkurkːu]
• Hyphenation: kurk‧ku
• Rhymes: -urkːu

Declension

Inflection of kurkku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative		kurkku	kurkut
genitive		kurkun	kurkkujen
partitive		kurkkua	kurkkuja
illative		kurkkuun	kurkkuihin
		singular	plural
nominative		kurkku	kurkut
accusative	nom.	kurkku	kurkut
	gen.	kurkun
genitive		kurkun	kurkkujen
partitive		kurkkua	kurkkuja
inessive		kurkussa	kurkuissa
elative		kurkusta	kurkuista
illative		kurkkuun	kurkkuihin
adessive		kurkulla	kurkuilla
ablative		kurkulta	kurkuilta
allative		kurkulle	kurkuille
essive		kurkkuna	kurkkuina
translative		kurkuksi	kurkuiksi
abessive		kurkutta	kurkuitta
instructive		—	kurkuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kurkku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kurkkuni kurkkuni accusative nom. kurkkuni kurkkuni gen. kurkkuni genitive kurkkuni kurkkujeni partitive kurkkuani kurkkujani inessive kurkussani kurkuissani elative kurkustani kurkuistani illative kurkkuuni kurkkuihini adessive kurkullani kurkuillani ablative kurkultani kurkuiltani allative kurkulleni kurkuilleni essive kurkkunani kurkkuinani translative kurkukseni kurkuikseni abessive kurkuttani kurkuittani instructive — — comitative — kurkkuineni second-person singular possessor singular plural nominative kurkkusi kurkkusi accusative nom. kurkkusi kurkkusi gen. kurkkusi genitive kurkkusi kurkkujesi partitive kurkkuasi kurkkujasi inessive kurkussasi kurkuissasi elative kurkustasi kurkuistasi illative kurkkuusi kurkkuihisi adessive kurkullasi kurkuillasi ablative kurkultasi kurkuiltasi allative kurkullesi kurkuillesi essive kurkkunasi kurkkuinasi translative kurkuksesi kurkuiksesi abessive kurkuttasi kurkuittasi instructive — — comitative — kurkkuinesi first-person plural possessor singular plural nominative kurkkumme kurkkumme accusative nom. kurkkumme kurkkumme gen. kurkkumme genitive kurkkumme kurkkujemme partitive kurkkuamme kurkkujamme inessive kurkussamme kurkuissamme elative kurkustamme kurkuistamme illative kurkkuumme kurkkuihimme adessive kurkullamme kurkuillamme ablative kurkultamme kurkuiltamme allative kurkullemme kurkuillemme essive kurkkunamme kurkkuinamme translative kurkuksemme kurkuiksemme abessive kurkuttamme kurkuittamme instructive — — comitative — kurkkuinemme second-person plural possessor singular plural nominative kurkkunne kurkkunne accusative nom. kurkkunne kurkkunne gen. kurkkunne genitive kurkkunne kurkkujenne partitive kurkkuanne kurkkujanne inessive kurkussanne kurkuissanne elative kurkustanne kurkuistanne illative kurkkuunne kurkkuihinne adessive kurkullanne kurkuillanne ablative kurkultanne kurkuiltanne allative kurkullenne kurkuillenne essive kurkkunanne kurkkuinanne translative kurkuksenne kurkuiksenne abessive kurkuttanne kurkuittanne instructive — — comitative — kurkkuinenne third-person possessor singular plural nominative kurkkunsa kurkkunsa accusative nom. kurkkunsa kurkkunsa gen. kurkkunsa genitive kurkkunsa kurkkujensa partitive kurkkuaan kurkkuansa kurkkujaan kurkkujansa inessive kurkussaan kurkussansa kurkuissaan kurkuissansa elative kurkustaan kurkustansa kurkuistaan kurkuistansa illative kurkkuunsa kurkkuihinsa adessive kurkullaan kurkullansa kurkuillaan kurkuillansa ablative kurkultaan kurkultansa kurkuiltaan kurkuiltansa allative kurkulleen kurkullensa kurkuilleen kurkuillensa essive kurkkunaan kurkkunansa kurkkuinaan kurkkuinansa translative kurkukseen kurkuksensa kurkuikseen kurkuiksensa abessive kurkuttaan kurkuttansa kurkuittaan kurkuittansa instructive — — comitative — kurkkuineen kurkkuinensa

Etymology 1

From Swedish gurka, German Gurke, ultimately from a Slavic language.

Noun

kurkku

1. cucumber (vine and vegetable)
2. pickle (pickled cucumber)

Compounds

• avomaankurkku
• etikkakurkku
• herkkukurkku
• kasvihuonekurkku
• kurkkukasvi
• kurkkulava
• kurkkusalaatti
• kurkkuviipale
• kurkuntaimi
• lavakurkku
• maustekurkku
• suolakurkku
• valkosipulisuolakurkku
• voileipäkurkku

 

Etymology 2

(deprecated template usage) From (compare Estonian, Livonian and Veps kurk), borrowed from Proto-Germanic *kwerkō (compare Old Norse kverk, Swedish Kvarken), and ultimately from Proto-Indo-European *gʷerh₃- (“to devour”).

Noun

kurkku

1. (anatomy) throat (gullet)
2. throat (front part of the neck)
3. throat (narrow opening)

   kaasuttimen kurkku ― the throat of a carburetor

Derived terms

• kurkkua myöten täynnä

Compounds

• kultakurkku
• kurkkukaramelli
• kurkkukipu
• kurkkumikrofoni
• kurkkumätä
• kurkkupaise
• kurkkupastilli
• kurkkupeili
• kurkkusyöpä
• kurkkutabletti
• kurkkutauti
• kurkkutorvi
• kurkkutulehdus
• kurkkuääni
• kurkunkansi
• kurkunpää
• raspikurkku