kuuluttaja

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kuuluttaa +‎ -ja

Noun[edit]

kuuluttaja

  1. announcer

Declension[edit]

Inflection of kuuluttaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kuuluttaja kuuluttajat
genitive kuuluttajan kuuluttajien
partitive kuuluttajaa kuuluttajia
illative kuuluttajaan kuuluttajiin
singular plural
nominative kuuluttaja kuuluttajat
accusative nom. kuuluttaja kuuluttajat
gen. kuuluttajan
genitive kuuluttajan kuuluttajien
kuuluttajainrare
partitive kuuluttajaa kuuluttajia
inessive kuuluttajassa kuuluttajissa
elative kuuluttajasta kuuluttajista
illative kuuluttajaan kuuluttajiin
adessive kuuluttajalla kuuluttajilla
ablative kuuluttajalta kuuluttajilta
allative kuuluttajalle kuuluttajille
essive kuuluttajana kuuluttajina
translative kuuluttajaksi kuuluttajiksi
instructive kuuluttajin
abessive kuuluttajatta kuuluttajitta
comitative kuuluttajineen