lucikkain

Ingrian

Lucikkain.

Etymology

From Proto-Finnic *lutikka +‎ -in. Cognates include Finnish lutikka and Estonian lutikas.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlut͡ʃikːɑi̯ne/, [ˈɫut͡ʃikːəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlut͡ʃikːɑi̯n/, [ˈɫut͡ʃikːɑi̯n]
• Rhymes: -ut͡ʃikːɑi̯n
• Hyphenation: lu‧cik‧kain

Noun

lucikkain

1. bedbug

Declension

Declension of lucikkain (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	lucikkain	lucikkaiset
genitive	lucikkaisen	lucikkaisiin
partitive	lucikkaista, lucikkaist	lucikkaisia
illative	lucikkaisee	lucikkaisii
inessive	lucikkaisees	lucikkaisiis
elative	lucikkaisest	lucikkaisist
allative	lucikkaiselle	lucikkaisille
adessive	lucikkaiseel	lucikkaisiil
ablative	lucikkaiselt	lucikkaisilt
translative	lucikkaiseks	lucikkaisiks
essive	lucikkaisenna, lucikkaiseen	lucikkaisinna, lucikkaisiin
exessive1)	lucikkaisent	lucikkaisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Soikkola declension of lucikkain (type 1/kärpäin, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	lucikkain	lucikkaiset, lucikkaist
genitive	lucikkaisen	lucikkaisiin
partitive	lucikaista, lucikaist	lucikkaisia
illative	lucikkaisee	lucikkaisii
inessive	lucikkaisees	lucikkaisiis
elative	lucikkaiseest	lucikkaisiist
allative	lucikkaiselle	lucikkaisille
adessive	lucikkaiseel	lucikkaisiil
ablative	lucikkaiseelt	lucikkaisiilt
translative	lucikkaiseeks	lucikkaisiiks
essive	lucikkaiseen	lucikkaisiin
exessive1)	lucikkaiseent	lucikkaisiint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)

Derived terms

• lucikkaismoru

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 281