mäntä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: manta, MANTA, Manta, mantā, -manta, and Man-ta

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *mäntä, borrowed from Proto-Baltic [Term?] (compare Latvian mente).

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmæntæ/, [ˈmæn̪t̪æ]
  • Rhymes: -æntæ
  • Syllabification(key): män‧tä

Noun

[edit]

mäntä

  1. piston
  2. Synonym of härkin

Declension

[edit]
Inflection of mäntä (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative mäntä männät
genitive männän mäntien
partitive mäntää mäntiä
illative mäntään mäntiin
singular plural
nominative mäntä männät
accusative nom. mäntä männät
gen. männän
genitive männän mäntien
mäntäin rare
partitive mäntää mäntiä
inessive männässä männissä
elative männästä männistä
illative mäntään mäntiin
adessive männällä männillä
ablative männältä männiltä
allative männälle männille
essive mäntänä mäntinä
translative männäksi männiksi
abessive männättä männittä
instructive männin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of mäntä (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative mäntäni mäntäni
accusative nom. mäntäni mäntäni
gen. mäntäni
genitive mäntäni mäntieni
mäntäini rare
partitive mäntääni mäntiäni
inessive männässäni männissäni
elative männästäni männistäni
illative mäntääni mäntiini
adessive männälläni männilläni
ablative männältäni männiltäni
allative männälleni männilleni
essive mäntänäni mäntinäni
translative männäkseni männikseni
abessive männättäni männittäni
instructive
comitative mäntineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative mäntäsi mäntäsi
accusative nom. mäntäsi mäntäsi
gen. mäntäsi
genitive mäntäsi mäntiesi
mäntäisi rare
partitive mäntääsi mäntiäsi
inessive männässäsi männissäsi
elative männästäsi männistäsi
illative mäntääsi mäntiisi
adessive männälläsi männilläsi
ablative männältäsi männiltäsi
allative männällesi männillesi
essive mäntänäsi mäntinäsi
translative männäksesi männiksesi
abessive männättäsi männittäsi
instructive
comitative mäntinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative mäntämme mäntämme
accusative nom. mäntämme mäntämme
gen. mäntämme
genitive mäntämme mäntiemme
mäntäimme rare
partitive mäntäämme mäntiämme
inessive männässämme männissämme
elative männästämme männistämme
illative mäntäämme mäntiimme
adessive männällämme männillämme
ablative männältämme männiltämme
allative männällemme männillemme
essive mäntänämme mäntinämme
translative männäksemme männiksemme
abessive männättämme männittämme
instructive
comitative mäntinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative mäntänne mäntänne
accusative nom. mäntänne mäntänne
gen. mäntänne
genitive mäntänne mäntienne
mäntäinne rare
partitive mäntäänne mäntiänne
inessive männässänne männissänne
elative männästänne männistänne
illative mäntäänne mäntiinne
adessive männällänne männillänne
ablative männältänne männiltänne
allative männällenne männillenne
essive mäntänänne mäntinänne
translative männäksenne männiksenne
abessive männättänne männittänne
instructive
comitative mäntinenne
third-person possessor
singular plural
nominative mäntänsä mäntänsä
accusative nom. mäntänsä mäntänsä
gen. mäntänsä
genitive mäntänsä mäntiensä
mäntäinsä rare
partitive mäntäänsä mäntiään
mäntiänsä
inessive männässään
männässänsä
männissään
männissänsä
elative männästään
männästänsä
männistään
männistänsä
illative mäntäänsä mäntiinsä
adessive männällään
männällänsä
männillään
männillänsä
ablative männältään
männältänsä
männiltään
männiltänsä
allative männälleen
männällensä
männilleen
männillensä
essive mäntänään
mäntänänsä
mäntinään
mäntinänsä
translative männäkseen
männäksensä
männikseen
männiksensä
abessive männättään
männättänsä
männittään
männittänsä
instructive
comitative mäntineen
mäntinensä

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]