maaperä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

maa +‎ perä

Noun[edit]

maaperä

  1. soil (unconsolidated mineral or organic material on the immediate surface of the earth)
    maaperän saastuminen
    soil pollution
  2. soil (country or territory)

Declension[edit]

Inflection of maaperä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative maaperä maaperät
genitive maaperän maaperien
partitive maaperää maaperiä
illative maaperään maaperiin
singular plural
nominative maaperä maaperät
accusative nom.? maaperä maaperät
gen. maaperän
genitive maaperän maaperien
maaperäinrare
partitive maaperää maaperiä
inessive maaperässä maaperissä
elative maaperästä maaperistä
illative maaperään maaperiin
adessive maaperällä maaperillä
ablative maaperältä maaperiltä
allative maaperälle maaperille
essive maaperänä maaperinä
translative maaperäksi maaperiksi
instructive maaperin
abessive maaperättä maaperittä
comitative maaperineen

Compounds[edit]