miekkailija

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

miekkailla +‎ -ja

Noun[edit]

miekkailija

  1. fencer
  2. swordsman

Declension[edit]

Inflection of miekkailija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative miekkailija miekkailijat
genitive miekkailijan miekkailijoiden
miekkailijoitten
partitive miekkailijaa miekkailijoita
illative miekkailijaan miekkailijoihin
singular plural
nominative miekkailija miekkailijat
accusative nom. miekkailija miekkailijat
gen. miekkailijan
genitive miekkailijan miekkailijoiden
miekkailijoitten
miekkailijainrare
partitive miekkailijaa miekkailijoita
inessive miekkailijassa miekkailijoissa
elative miekkailijasta miekkailijoista
illative miekkailijaan miekkailijoihin
adessive miekkailijalla miekkailijoilla
ablative miekkailijalta miekkailijoilta
allative miekkailijalle miekkailijoille
essive miekkailijana miekkailijoina
translative miekkailijaksi miekkailijoiksi
instructive miekkailijoin
abessive miekkailijatta miekkailijoitta
comitative miekkailijoineen
Possessive forms of miekkailija (type kulkija)
possessor singular plural
1st person miekkailijani miekkailijamme
2nd person miekkailijasi miekkailijanne
3rd person miekkailijansa